Tarinankertoja voittaa aina

stoori.png
Nähdäkseni ainoa tapa pärjätä digitalisoitumisen pirstomassa viestimylläkässä on kertoa parempia tarinoita kuin muut. Jos ei tähän pysty, viesti hukkuu netin kohinaan, olipa sen sisällön tuottajana, miten vaikutusvaltainen mediatalo tahansa.

Tarinoitahan toki arvostetaan valtavasti. Niitä haluavat kertoa kaikki. ”Ihosi tarina”, mainostaa voidemerkki tuotettaan.  Lihanjalostaja haluaa puolestaan kertoa ”suomalaisen broilerin tarinan” ja kolamerkki “jääkarhujensa kiehtovan tarinan”. HS:n haastattelussa Harvardin yliopistossa työskentelevät tutkija Jed Willard kehottaa suomalaisia kertomaan yhdessä oman tarinansa.

Vuoden 2017 satavuotisjuhla tarjoaa oivan tilaisuuden pyytää kaikkien suomalaisten panosta ja näkemystä suomalaisuuden tarinasta, juuri siitä teidän omastanne. Jos te ette kerro tarinaanne itse, joku muu kertoo sen puolestanne”, hän sanoo.

Syitä tarinan arvostamiseen onkin. Tutkijoiden mukaan ihmisen muisti toimii pitkälti tarinoiden muodossa, ja hän jäsentää maailmaansa ja oppimaansa tarinan avulla. Tarina tekee asiat ymmärrettäviksi ja muistettaviksi. Tarinat toimivat myös oppaina yhteisön moraalisääntöihin.

Kaikki tarinan kerronnan tavat eivät kuitenkaan säily sellaisenaan. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tv-reportaasit ovat katoamassa ja tilalle tulemassa somepöhinää tuottavia suoria studiolähetyksiä. Tämä osa journalistista tarinankerrontaa siirtyneekin yhä vahvemmin verkkoon monimediaalisten juttujen muodossa.

stoori2.pngMillainen sitten on koukuttava tarina?

Kuten monet toimittajat, kirjailijat, käsikirjoittajat, mainosnikkarit ja jopa puheidenkirjoittajat ovat todenneet tehokkaimmillaan tarina on, kun se esittää alussa väitteen, ongelman tai arvoituksen, joka pakottaa käyttäjän ottamaan selvää asiasta. Miten tähän on jouduttu, mitä seuraavaksi tapahtuu? Kokijan on myös pystyttävä samastumaan päähenkilöön tai ainakin oltava kiinnostunut hänen kohtalostaan. Ikiaikaisia myyttisiä tarinoita ovat sankari- ja selviytymistarinat, joita on kerrottu todennäköisesti kaikissa kulttuureissa puhetaidon kehittymisestä lähtien.

Ihminen siis kiinnostaa, hänen onnistumisensa ja epäonnistumisensa. Hänen tarinansa.

Jotain digitaalisella aikakaudella kuitenkin on muuttunut, sillä nyt ihmisiä tuntuvat kiinnostavan yhä pienemmät asiat. Sosiaalisesta mediaa ahkerasti käyttävä, vuorovaikutteinen ja kuplautunut digi-ihminen haluaa kuulla lähinnä oman heimoaan koskevia asioita ja tarinoita. Näin kaikkien aikojen globaaleimman yksilö palaa jännittävällä tavalla takaisin mistään mitään tietämättömän luolamiehen ja –naisen tarpeisiin.Vauva.fi ja Hommaforum etunenässä.   Tarina on siis saatava entistäkin lähemmäksi ihmistä, ja jos päähenkilö on käyttäjä itse, aina parempi.

Digiajan ihminen ei enää ainoastaan lue, katsele ja kuuntele juttua, vaan hän myös kommunikoi sillä oman yhteisönsä kanssa. Tämä selittänee osaltaan henkilökohtaisen sisällön suuren suosion.

stoori3.png

Voittaja saattaakin olla se, joka tarinassaan yhdistää suuren ja merkittävän sisällön ihmiselle henkilökohtaiseen.

Lisäksi on pystyttävä aiempaa paremmin palastelemaan ja jaksottamaan asioita. Suuren tarinan varrella on pystyttävä antamaan pieniä hyviä hetkiä ja palkintoja, joita seuraa lopussa suuri täyttymys.

Sellaisia juttuja jaetaan. Aina. Itse olen kiinnostunut erityisesti tarinan niistä osista jotka eroavat perinteisen printtilehden kerronnasta.

Niistä enemmän seuraavissa blogauksissa.

”Kerro minulle, ja unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin minä ymmärrän.”

 

 

 

Mainokset

Viisi keinoa hankkia blogillesi lisää lukijoita

 

  1. Käytä otsikoissa, ingresseissä ja väliotsikoissa hakukoneita houkuttelevia sanoja, kuten henkilöiden ja paikkojen nimiä. Merkitse juttuusi myös tarvittavat hakusanat ja muut tunnisteet.

  2. Linkkaa juttusi muihin blogeihin ja juttuihin. Ennemmin tai myöhemmin anteliaisuutesi palkitaan,

  3. Tartu puheenaiheisiin. Pinnalla olevien aiheiden löytämiseen voi käyttää erilaisia työkaluja, kuten Google Trends. Osallistu keskusteluun.
  4. Mieti voisitko tiivistää blogisi näkökulmaa. Yhteisöt syntyvät usein tarkasti rajatun aiheen ympärille.
  5. Jos mikään ei auta, julista sota itseäsi suositummalle bloggaajalle.

 

Maailman arvokkaimmat yhtiöt eivät tuota mitään vaan jotka saattavat kuluttajan ja tuotteen yhteen.  Esimerkkeinä vaikkapa Uber, AirBnB, Google ja Netflix.  Mitä suoremmin saat kuluttajan ja mainostajan sivullesi, sitä parempi ansaintalogiikallesi. Parhaassa tapauksessa omistat itse alustasi ja luovutat sitä (korvausta vastaan) myös muiden tekijöiden käyttöön.

Kuusi asiaa, johon uutispelit pystyvät perinteistä journalismia paremmin

Journalismin pelillistämistä on harrastettu jo vähintäänkin tämän vuosikymmenen ajan, eikä yrittäminen osoita hiipumisen merkkejä. On aika esittää kysymys: mitä hyötyä uutispeleistä on?

vaalit

Mitä hyötyä uutispeleistä on?

  1. Pelit voivat sijoittua historiallisiin tapahtumiin ja lisätä käyttäjän ymmärrystä aikakaudesta.
  2. Pelit voivat selittää uutisen aiheena olevaa tapahtumaa, havainnollistaa syy- ja seuraussuhteita tai valottaa uudella tavalla esimerkiksi poliittisen järjestelmän toimintaa.
  3. Motivoida pelaajaa erilaisten vaihtoehtojen kokeilemiseen.
  4. Lisätä ymmärrystä muita ihmisiä ja heidän valintojaan – vääriäkin – kohtaan.
  5. Simuloida maailmaa ja lisätä ymmärrystä teknologiasta. Peli voi antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikkapa avaruussukkulan ohjaamiseen.
  6. Viihdyttää ja houkutella uusia kohderyhmiä journalismin pariin.

Niin yksittäisen tekijän kuin mediatalonkin tulisi olla kärsivällinen odotuksissaan Buzzfeed pettyi testiensä käyttäjämääriin vuonna 2008, mutta jatkoi niiden tekemistä ja kehittämistä. Nyt ne ovat kenties maailman luetuin juttumuoto.

syria.png

Kolme kuuluisaa uutispeliä

1. Narco Guerra. Pelaaja pääsee taistelemaan poliisipäällikkönä huumesodassa meksikolaiskartelleja vastaan.
2. EndGame: Syria: Pelaaja pääsee johtamaan kapinallisjoukkoja Syyriassa.
3. Wilson Centerin julkaisema, itseään suuremmaksi noussut budjettipeli Budget Hero, joka näyttää havainnollisesti kansakunnan velkaantumisen aiheuttamat ongelmat. Valitettavasti sekä pelin alkuperäinen että 2.0-versio on poistettu säätiön sivuilta, mutta tämä video antaa hyvän kuvan ideasta.

Alla olevalla videolla säätiön edustajat kertovat pelin synnystä ja vaikutuksesta 2.0-version julkistamistilaisuudessa.

Uutispeleissä on tulevaisuus, ja nämä ovat sitä parempaa menneisyyttä

Vaikka uutispeleistä saattaa saada kohtalaisen viihdekeskeisen kuvan, se ei vastaa täysin todellisuutta. Eri medioiden, järjestöjen ja yhteisöjen sivuilla on tehty vakavasti otettavia pelejä sellaisista vakavista aiheista kuin ilmastonmuutos, köyhyys, demokratia, taide, lainsäädäntö, koulutus, konfliktit sekä tietysti itsensä kehittäminen.

spent.pngEsimerkkinä toimikoon tämä peli, (linkki) joka laittaa pelaajan huono-osaisen asemaan.

talla.pngTai tämä floridalaiskorruptiota valottava peli.

wh.pngOma lukunsa ovat ”oikeat” maksulliset yhteiskunnalliset pelit, kuten tämä, jossa pyritään Yhdysvaltain presidentiksi.

historia.pngVastaavaan tasoon pystyy myös tämä museoiden, järjestöjen, säätiöiden ja koulujen yhteisrahoituksena syntynyt Yhdysvaltain historiapeli.

Suppeahko otos antaa hyvän kuvan uutispeleistä, sillä monet pelit ovat keskittyneet budjetointiin niin kunnan kuin valtionkin tasolla, ja myös konfliktit ovat olleet käytettyä aineistoa. Lisäksi pelit ovat antaneet käyttäjälle muun muassa mahdollisuuden suunnitella rakennuksia julkisille paikoille tai kokeilla testata omaa oikeuskäsitystään suhteessa annettuihin rangaistuksiin.

Kansainvälisestikin suuret menestykset uutispelimaailmassa kuitenkin odottavat itseään, ja esimerkkeinä kiertävät usein samat, jopa vuosia vanhat pelit. Ikävä kyllä vähänkin kunnianhimoisempien pelien tekeminen tuntuu olevan useimpien suomalaismedioiden resurssien ulottumattomissa tai ainakin äärirajoilla.

Vastaus siis löytyy jostain muualta.

Tuskin kuitenkaan tästä.

Kolme syytä, miksi testit ovat niin jumalattoman suosittuja

baby.pngYksi juttujen pelillistämisestä kiinnostunut media on Buzzfeed. Jo se kertoo, että ilmiö kannattaa ottaa tosissaan.

Kankeasta alusta huolimatta journalismin pelillistämisen aika on kaikkea muuta kuin ohi. Tämän hetken kenties menestynein verkkomediayhtiö Buzzfeed on sijoittanut pelien kehittämiseen jo parin vuoden ajan runsaasti. Tällä hetkellä tuloksena on lähinnä tällaisia yksinkertaisia peliformaatteja, mutta uusia ja epäilemättä monimutkaisempiakin  kehitetään jatkuvasti.

Kolme asiaa Buzzfeedin peliformaateista.

  1. Käyttäjäystävällisyys. Pelejä osaa käyttää kuka tahansa lukutaitoisesta lapsesta vanhukseen.
  2. Tekijäystävällisyys. Suurin osa peleistä on yhteisön tekemiä. Sen takia niiden tekemistä on tehty niin helppoa kuin mahdollista.
  3. Sama formaattipohja sopii mitä erilaisimpien asioiden käsittelyyn.

Testien voiman on havainnut myös The New York Times, jonka vuoden 2013 luetuin juttu oli tämä testi.puhetesti

Kolme asiaa, jotka tekevät testeistä niin suosittuja

1. Henkilökohtaisuus. Ainakin suosituimmat testit lupaavat paljastaa jotain henkilökohtaista tekijästään.
2. Lopputulos. Toisin kuin monet jutut – ja samoin kuin pelit – testit johtavat aina jonkinlaiseen draamalliseen huipentumaan eli tuloksen paljastumiseen.
3. Yhteisöllisyys. Henkilökohtainen on kiinnostavaa ja sen avulla voi kommunikoida. Sen takia monet testit ovat niin jaettuja.

Tekijän kannalta tärkeää on testien ja visojen monikäyttöisyys. Sellaisen voi ympätä lähes mihin aiheeseen tahansa. Valitettavasti se ei vielä tarkoita, että tuotteesta tulisi suosittu tai laadukas.

Hyvän testin tekeminen muistuttaa jutun tekemistä. Täytyy tuntea yleisönsä, valita aihe ja näkökulma, hankkia tietoa, luoda visuaalinen tarina ja vielä otsikoida se hyvin. Teknistä osaamista sen tekeminen ei juurikaan vaadi.

stateYksi Buzzfeedin suosituimmista on muuten tämä (tuhansia kommenttejakin) kerännyt testi:

“Which State Do You Actually Belong In?”

Sitä on tehty yli 40 miljoonaa kertaa.

VIISI TEKEMÄÄNI TESTIÄ JA VISAA (klikkaa otsikkoa)

  1. Testaa, ketä Kalevala-hahmoa muistutat
  2. Suomen suosituin slangitesti
  3. Suuri Juice-visa
  4. Muistitesti Martti Suosalon opastuksella
  5. Testaa kuvapareilla, erotatko väärennöksen mestariteoksesta

Kolme interaktiivista dokumenttia, joita ei kannata jättää väliin

Interaktiivisessa elokuvassa katsoja voi valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten elokuva etenee.  Esittelyssä kolme merkittävää verkkoon tehtyä dokumenttielokuvaa (klikkaa otsikkoa).

Journey to the end of Coal

hiili.pngHieno interaktiivinen matka kiinalaisen hiilikaupungin todellisuuteen.

Gaza Sdero

gaza.pngJaettu ruutu antaa mahdollisuuden kuunnella israelilaisten ja palestiinalaisten mielipiteitä haluamassaan järjestyksessä. Toimisi hienosti myös vaalisovelluksensa.

Prison Valley

prison.pngLoputtoman palkittu vankilaspektaakkeli antaa muun muassa käyttäjälle mahdollisuuden olla yhteydessä kuvattaviin ja näin saada selvää näiden myöhemmistä vaiheista.

Myös Yle on osallistunut ainakin yhden interaktiivisen dokumentin tuottamiseen. Karsinasta kauppaan (linkki) on omalla hellyttävällä tavallaan historiallinen teos.

 

 

Olen nähnyt journalismin tulevaisuuden

zombie.pnghttp://kulttuurimestari.wordpress.com/wp-includes/js/tinymce/plugins/wordpress/img/trans.gif

Kylmä tuuli puhaltaa lasitalon autioilla käytävillä.  Nurkassa rasahtaa. Varjo häivähtää vasten ikkunaa. Tuolla arkistohyllyn päällä syksynharmaa orava jyrsii Tutkivan Journalismin Yhdistyksen Lumilapio-palkinnon vartta. Ja tuolla, tuolla pöllö ulostaa pölyttyneen valtion tiedonjulkistamispalkinnon päälle.

Luonto ottaa omaansa takaisin.

Lasitalo ei ole ainoa, sillä samanlaisia rakennuksia on ympäri maata. On kulunut jo vuosi siitä, kun Suomen viimeinen toimittaja sulki oven viimeisen kerran takanaan.

Mediamurros tuli kylään.

Rottien rinnalla mellastavat myös toiset pimeässä viihtyvät otukset.

Raharosvot ja vallanpitäjät.

Vihdoin tulee kevät. Hento aurinko sulattaa routaisen maan. Vähitellen Journalistit nousevat piiloistaan. Ne venyttelevät jäseniään ja alkavat kerätä tietoa.

Yksi tarttuu innokkaasti korruptioepäilyn vihreään silmuun. Toinen saa vainun eltaantuneista asekaupoista. Kolmatta kiinnostaa, mihin on kätketty kansansivistyksen ruumis.

Journalistit lisääntyvät. He perustavat uusia medioita, ensin jokainen omansa, pikkuruisen, sitten suurempia, yhdessä. Heidän keräämästään tiedosta tulee yhä merkittävämpää, vaarallista. He ymmärtävät tarvitsevansa toisiaan ja liittoutuvat. He perustavat yhdistyksen ja palkkaavat lakimiehen.

He jakavat töitään. Yhtä kiinnostaa politiikka, toista taide. Syntyvät toimenkuvat ja toimitukset.

Kiihkein käsin Journalistit tarttuvat kyniinsä, kameroihinsa ja mikrofoneihinsa. He valtaavat eläimiltä vanhat työpaikkansa. Lasitalon seinät pestään, palkintokaappi nostetaan pystyyn.

Rotat häädetään.

Ihmiset heräävät. Ensin mediankäyttäjiä on kymmeniä, sitten satoja, lopulta satojatuhansia ja miljoonia.

Uusille medioille annetaan nimet. Niitä ovat Helsingin Sanomat, Aamulehti, Nelosen uutiset ja Lapin kansa.

Journalistit katsovat toisiaan ja hymyilevät.

Heillä on jälleen tehtävä.

Olen nähnyt journalismin tulevaisuuden.

Aika keittää aamukahvi.

”’

 

MILLAINEN siis on tulevaisuuden toimittaja?

Tässä linkissä  asiantuntijoiden mielipiteitä tiiviisti. 

Näistäkin neuvoista voi olla hyötyä:

  1. Ymmärrä koodaamista
  2. Kokeile videota
  3. Tajua tarinat
  4. Löydä intohimosi
  5. Kokoa ihmisesi
  6. Opi parhailta
  7. Toista opittua
  8. Aloita pienestä
  9. Ajattele suuresti 
  10. Ole yrittäjä

 

Interaktiivinen tarinankerronta: 8 esimerkkiä, joissa lukijasta tehdään päähenkilö

Miten luoda aidosti vuorovaikutteinen teos?  Kysymys on askarruttanut niin taiteilijoita, tutkijoita, mainosmiehiä kuin journalistejakin vuosikymmenten ajan. Nyt vastaus vaikuttaa lopultakin olevan ulottuvillamme.

Käytännössä kaikkia uusia journalistisia kerrontakeinoja voi pitää interaktiivisina, koska ne vaativat ainakin klikkauksen ja skrollauksen verran osallistumista, ja niihin voi kaikkiin sijoittaa erilaisia vuorovaikutteisia toimintoja. Helpoimmin interaktiiviseksi ymmärrettävät keinot lienevät nämä:

  1. Kommenttikentät
  2. Hyperteksti
  3. Äänestykset
  4. Interaktiiviset kuvat ja kartat
  5. testit
  6. pelit

Seuraavassa poimin esimerkkejä onnistuneista ja (vähemmänkin onnistuneista) interaktiivisista jutuista. Erikseen käsittelen uutispelejä, jotka ovat uusi kiinnostava alue journalismissa.

(Jos akateemisempi kulma kiinnostaa, niin interaktiivisuutta tutkinut gradussaan Petri Vanhanen (2015) Tampereen yliopistosta.)

Esimerkkejä vuorovaikutteisista jutuista

Toimivan vuorovaikutuksen tuominen journalistiseen tuotteeseen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi tehtäväksi. Sen ovat saaneet vuorollaan kokea muun muassa sellaiset digitaalisen journalismin lippulaivat kuin The Guardian, BBC ja The New York Times.

Kenties kunnianhimoisimpia interaktiivisia projekteja ovat olleet Th e Guardianin ja BBC:n tuotokset ensimmäisestä maailmansodasta.Ensimmäisenä interaktiivisen dokumenttinsa sai aikaan Guardian.

A global guide to the first world war

ww1.pngKahdeksalla kielellä toimiva dokumentti nojasi pitkälti British Academylta saatuun liikkuvaan kuvaan. Interaktiivisuus rajoittui kuitenkin lähinnä katsottavan materiaalin valintaan.

Our World War

bbc.pngBBC nosti keskiöön vielä enemmän käyttäjän. Tuloksena on eräänlainen useampiosainen fiktiivinen lyhytelokuva taisteluista, jossa käyttäjä itse vaikuttaa elokuvan kulkuun. Hän saa myös arvion omista kyvyistään johtajana.

The N-word

n-word.pngUudenlaisen mahdollisuuden videoiden kuluttamiseen jutun sisällä tarjoaa Washington Post, joka antaa käyttäjälle interaktiivisuutta. Tämän kolme valintaa vaikuttavat siihen, millaista keskustelua n-sanan käytöstä hän pääsee seuraamaan. Esimerkki osoittaa myös, että toimivan interaktiivisuuden kehittäminen on vaikeaa.

A Short history of the Highrise

2000Yksinkertaista interaktiivisuutta tarjoaa myös The New York Timesin sinänsä hieno minidokumenttisarja, joka antaa käyttäjälle mahdollisuuden hyppiä videon osien välillä.

Rebuilding Haiti

haitiPelillisempi näkökulma interaktiivisuuteen on tässä sovelluksessa, jossa käyttäjä pääsee testaamaan kyvykkyyttään rakentaa Haiti uudelleen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.

Voting-rights groups challenge electoral purges

aljaz.pngPerinteinen tapa osallistaa käyttäjää on tarjota hänelle mahdollisuus löytää itselle merkityksellisiä tietoja esimerkiksi nimihaun avulla, kuten tässä Al Jazeeran jutussa.

Loud Austin

zip.pngTässä jutussa käyttäjä voi syöttää hakukenttään postinumeronsa ja  hakea tiedot äänenvoimakkuuksista ja valituksista omassa lähiympäristössään.

ape.pngOngelma pohdittavaksi: Useimmissa jutuissa on jokin interaktiivinen pala, mutta kokonaisen uudenlaisen dramaturgian luomiseen se ei riitä. Missä ovat jutut, joissa lukijan omat valinnat pitävät hänet koukussa alusta loppuun saakka?

5 taittoratkaisua – näin pidät lukijasta kiinni jutun alusta viimeiseen merkkiin asti


Verkossa on huomattavasti vähemmän taitollisia rajoituksia kuin printissä. Näin valokuvista, grafiikoista, väliotsikoista ja nostoista voidaan ottaa kaikki mahdollinen irti. Seuraavassa esimerkkejä (juttuun pääset klikkaamalla otsikkoa).

The Sunni-Shia Divide

iran2.png

Tässä sunnien ja shiiojen välisen konfliktin historiaa valottavassa jutussa käytetään tehokkaasti koko sivun kokoisia sitaatteja juttuja rytmittämään.

The True Cost of Gun Violence

mj2
Myös MJ:n juttu aseväkivallasta käyttää nostoja tehokkaasti.

Loud Austin

loud
Tässä lisääntyneestä äänisaasteesta kertovassa jutussa koko tarinan pääpointti on nostettu hienosti esiin käyttäjää aktivoivalla grafiikalla.

Undrinkable

vesi
Kuten tässäkin jutussa, jossa kysytään kuinka moni teksasilainen elää ilman kelvollista juomavettä? Pienellä sormenliikkeellä käyttäjä saa myös vastauksen kysymykseen. Pieni asia, ehkä, mutta muuttaa lukemiskokemusta heti aktiivisemmaksi. Vastaavanlaisella keinolla voisi helposti nostaa korostaa minkä tahansa jutun huippukohtaa.

Echoes from the Jungle

vietnam.pngJutun huippukohta on viritetty graafisesti huippuunsa tässä Vietnamin sodasta kertovan juttukokonaisuuden, jossa Vietnamin sodan alkaessa 12-vuotias Bill Siegrist  lukee kirjettä, jossa kerrotaan hänen isästään.Huippukohtaan on upotettu otteita kirjeestä.

Kolme uutta tapaa korostaa tarinan huippukohtaa:

  1. Video, jossa päähenkilö paljastaa (usein tunnemyrskyn vallassa) jotain tärkeää itsestään.

  2. Tekstillisen jutun huippukohta esitettynä esimerkiksi animaation avulla.

  3. Käyttäjää aktivoiva interaktiivinen elementti, jossa hän joutuu itse ottamaan kantaa esimerkiksi päähenkilön ratkaisuun.

12 natiivimainosta, joista voi oppia jotakin (tai sitten vaan paheksua niitä)

Natiivimainonta kasvaa – haluttiin tai ei – niin Suomessakin muuallakin. Nyt onkin hyvä hetki tarkistaa, millaisin mallein natiivimainonnan edelläkävijämediat  ovat sitä maailmalla toteuttaneet.

Suomessa verkkomainonnan kasvua ja kehitystä ajava järjestö IAB Finland muistuttaa Journalistin ohjeiden painottavan mainossisällön ja toimituksellisen aineiston erottamista. Tässä sen suositukset natiivimainonnan käyttämisestä:

1) Natiivimainos sisältää visuaalisen elementin, jonka kautta kuluttaja ymmärtää olevansa mainossisällön eikä toimituksellisen sisällön parissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mainostajan logoa, värejä tai muita elementtejä, jotka erottavat mainossisällön toimituksellisesta sisällöstä.

2) Natiivimainos sisältää tunnistetekstin, jonka kautta kuluttaja ymmärtää olevansa mainossisällön eikä toimituksellisen sisällön paris sa. Käyttökelpoisia tunnistetekstejä voi asiayhteydestä riippuen olla esim. ”ILMOITUS”, ”MAINOS” tai muu selkeä ja ymmärrettävä ilmaisu.

3) Natiivimainossisällön tulee noudattaa viranomaisten ohjeita ja alan itsesääntelyelimien antamia suosituksia mainonnan tunnistettavuudesta ja piilomainonnan torjumisesta (esim. edellä mainitut KKV:n ja ICC:n ohjeistukset sekä Journalistin ohjeet).

Kävin läpi kymmeniä natiivimainoksia maailman johtavissa verkkomedioissa. Hieman yllättäen kaikissa jutuissa sponsoreiden nimi on jossain muodossa merkitty juttuun, mihin enemmän, mihin vähemmän näkyvästi.

Seuraavassa onnistuneimpia esimerkkejä natiivimainonnasta.

A Hollywood Mystery (klikkaa otsikkoa)

trumpo.pngElokuvatuotantoyhtiö Bleecker Streetin sponsoroima featurekokonaisuus käsikirjoittaja Dalton Trumbosta. Myös mobiilissa hienosti toimiva juttu ei eroa millään tavoin New York Timesin muusta featureaineistosta vaan kuuluu monia kerrontamuotoja käyttävien digijuttujen parhaimmistoon. Syy sponsorointiin oli se, että tuotantoyhtiö oli juuri saanut valmiiksi elokuvan Trumbosta.

Two Engineers Have Created the Doll Every Young Girl Should Be Playing With

doll.png

Kenkäkauppa Cole Haan puolestaan sponssaa juttua, joka kertoo kahdesta naisesta, jotka ovat tehneet nukkeja, jotka opettavat tyttöjä olemaan insinöörejä. Hieno tarina ja mainostajan toivomaa asennetta, vaikkakaan kovin vahvaa yhteyttä kenkiin ei löydykään.

MobileMinded

mashable.pngMashablessa julkaistun natiivimainoksen maksajana on Mastercard. Mobiilimyönteinen juttu kertoo ihmisen ja älypuhelimen suhteesta ilmaisuvoimaisella grafiikalla ryyditettynä.

A-Zzz OF BEDROOM IDEAS

ikea.pngTelegraphin ja Ikean unitesti voisi olla osa minkä tahansa lehden unettomuutta ja sen hoitoa käsittelevää juttua. Olennaista on, että testi ei tyrkytä Ikean tuotteita ratkaisuksi mihinkään vaan antaa aivan lääketieteellisiä päteviä ohjeita uniongelmiin. Toki kuvat ovat yllättäen hyvin nukkuneiden näköisistä ihmisistä ja Ikean omat makuuhuoneet saattavat välähtää uniongelmien ratkaisuna useammankin lukijan mieleen.

Why Your New Employee’s First Six Months Matter Most

fedex.pngTalouslehti Forbes on ollut yksi natiivimainonnan innokkaimmista käyttäjistä. Piilomainontasyytöksiäkin hankkinut Forbes ei juurikaan käytä natiivimainonnassaan uusia kerrontaelementtejä vaan jutut on kirjoitettu ja otsikoitu lähinnä kiinnostavan talousjutun muotoon. Tämä listamuotoon kirjoitettu valjuhko juttu on FedExin sponsoroimaa materiaalia.

How The Internet Of Things Will Rule Your Workday In 2020

forbes.png

Forbesin CenteryLinkin sponsoroimassa mainoksessa on käytetty infografiikkaa havainnollisella tavalla. Lehden omasta materiaalista sen erottaa vain sponsorilogo.

Sunbathing: Expectation Vs. Reality

cancer.png
Natiivimainonnasta(kaan) ei voi puhua mainitsematta Buzzfeedia, jonka koko bisnesidea rakentuu sponsoroitujen sisältöjen varaan. Buzzfeedin listat, testit ja muut formaatit antavat tehokkaan, nopean ja kustannustehokkaan tavan tehdä erittäin laajalle leviäviä natiivimainoksia. Tässä Cancer Research UK:n poikkeuksellisen tehokas ihosyöpämainos.

15 Bands That Propably Wouldn´t Exist Without Led Zeppelin

led.pngBuzzfeedin Spotify-mainoksessa on luonnollisestikin mukana biisilista.

Dear Kitten

Buzzfeedin natiivimainonta  ulottuu myös videoihin, joiden määrän uskotaan natiivimainonnassakin kasvavan. Friskiesille tehty Dear Kitten –kissamainossarjan tehoa on vaikea epäillä. Sitä on katseltukin  kymmeniä miljoonia kertoja.

Beatboxing Transforms Education at Lavelle School for the Blind.

blind.pngMyös pankkiiriliike Wells Fargo luottaa ihmisläheisen tarinan voimaan SLATEssa julkaistussa jutussa, jossa kertoo muun muassa ilmaisuvoimaisien videoiden avulla näkövammaisistaa beatboxaajista.

We’ve Disguised This Newcastle Ad as an Article to Get You to Click It

bollocks.png

Osa natiivimainonnasta leikittelee journalismin konventioilla, kuten tämä Newcastlen olutmainos, jota ei koskaan tehty. Traileri on kuitenkin valmistunut ja näyttelijä Anna Kendrick maksettu mukaan. Mainossarjan tässä osassa keskustellaan olemattomasta mainoksesta.

Everyday hero or thief? Cyber criminal to address 2012 arrest

peli.pngSaman tekee Marvelin Mashablella julkaistu hulvaton pelimainos.

Loppukaneetti: Natiivimainontaa on kahdenlaista: hyvää ja huonoa. Sama pätee journalismiin.