Näin saat juttusi leviämään Facebookissa – 4 pätevää päivitystä

fb.png


Jutut leviävät nykyään tehokkaimmin sosiaalisen median avulla eikä ainakaan tällä hetkellä yhdelläkään medialla ole varaa juttujensa some-markkinoinnista kieltäytyä.

Jotta se olisi mahdollisimman tehokasta, kannattaa uhrata muutama hetki asian pohtimiseen.

Millainen on sinun, mediasi tai toimituksesi ääni Facebookissa.

Oman kokemukseni mukaan tehokkaimmat Facebook-päivitykset ovat positiivisia ja innostuvia.

Tutkimustenkin mukaan positiivinen tunnereaktio (kuten kunnioittava hämmästys tai yllättävä haltioituminen) aiheuttaa vastaanottajassa uskollisuutta ja halua jakaa viestiä eteenpäin. Myös hyvän asian puolesta närkästyminen aiheuttaa toimintaa. Sen sijaan suru ja varsinkin pelko lamaannuttavat.

Päivitys on parhaimmillaan silloin, kun sen koukuttava kohta nousee jutusta itsestään, koska tällöin vastaanottaja todennäköisimmin myös lukee jutun. Päivityksen nähneiden ja jutun todella lukeneiden ero kun on yleensä suuri, ja päivittäjä voi olla tyytyväinen, jos 15 prosenttia todella lukee jutun.

Todellista taitoa vaatii ottaa huomioon myös itse jutun otsikko ja kuva, joiden  aiheuttamasta montaasista fb-päivityksen todellinen vaikutus syntyy.

Kärjistäen sanottuna juttua tehokkaasti markkinoiva Facebook-päivitys on positiivinen, tunnereaktion aiheuttama ja ytimekäs. Siinä on myös usein esitelty jutussa esiintyvä ihminen, joka sanoo elämästä jotain lukijaa elähdyttävää.

1. POSITIIVISUUS
Upea Märta! 

face1
 
Kirjailija Märta Tikkasella on aina ollut taito laittaa itsensä likoon. Nyt hän puhuu vanhenemisesta.
HS.FI
 
 2. TUNNEREAKTIO
Monet hänet muistavat, monet häntä kaipaavat.
Seppo ja sello, ikuisesti muistoissamme.
face2.png
 
Seppo Laamanen 1928–2016
HS.FI
 
3. YTIMEKKYYS
Jari Tervolta painavia sanoja rasismista.
 face3.png
                                                                      
4
. TEHOKAS SITAATTI
”Minähän joudun nyt rollaattorilla kulkemaan. Mutta ei tässä mitään, olen eläkeukko jo.
Kyllä tässä ehtii jo rauhassa olemaan.” Antti Litjan mielestä elämä voi olla ihan hyvää,
vaikka ei enää näyttelemään pääsisikään.
 face4.png
HS.FI

 Nousussa ovat myös chat-sovellukset, kuten Snapchat. HS:n tutkimuksen mukaan alle kaksikymppiset jakavat asioita mielummin suoraan pienempien porukoiden kesken kuin suuremmalle joukolle esimerkiksi Facebookissa.

 

 

Mainokset

Top 20: Millaiset kulttuurijutut verkossa vetävät?


Lista perustuu muutaman vuoden aikana tehtyihin havaintoihin Hesarin kulttuurijuttujen lukijamääristä hs.fissä. Niiden tueksi ei ole sen kummempaa analyysia vaan pohjana on fiilis ja mutu.

  1.  Mielipiteelliset kirjoitukset
  2. Positiiviset jutut, joita on helppo jakaa
  3. Suuret pettymykset, esimerkiksi tyrmäävät kritiikit ja haastattelut
  4. Suuria kävijämääriä keräävät tapahtumat
  5. Jutut, joissa on jotain ainutlaatuista näytettävää, kuvakoosteet
  6. Taiteilijahaastattelut, jotka sisältävät viisautta, jota lukija voi käyttää elämässään
  7. Jutut, joissa lukija ylevöityy, ”kokee pyhän”
  8. Tyylikokeilut, esimerkiksi tekstissä
  9. Uudet näkökulmat suuren yleisön artisteihin
  10. Arkiston helmet yhdistettynä uusiin puheenaiheisiin
  11. Listat: ”Viisi väärää myyttiä balettitanssijoista”
  12. Jutut, jotka laajentavat pienen yleisön harrastusta kiinnostavalla tavalla laajemmalle yleisölle
  13. Skuupit
  14. Tavallisen ihmisen tarinat, erityisesti, kun hän saavuttaa jotain suurta
  15. Oppaana toimiminen: ”Miksi Huuto on niin nerokas teos?”
  16. Puheenaiheet: ”Mikä Loiria liikuttaneessa Armo-tekstissä pysäyttää?”
  17. Testit
  18. Tunnettujen artistien kuolemat
  19. Valokuvakoosteet menneisyydestä, kuten Massablen Retronautti-sarja.
  20. Mikä tahansa haastattelu, joka ”osuu hetkeen” ja ruokkii jotain ilmassa olevaa puheenaihetta

rautaheimoTämä on yksi vuoden 2016 luetuimmista kulttuurijutuista hs.fissä. Siinä toteutuu monta vaatimusta: Valokuvaaja vietti kymmeniä tunteja poikamiesluolissa – syntyi koskettava kuvasarja nuorten toimettomuudesta