Tarinankertoja voittaa aina

stoori.png
Nähdäkseni ainoa tapa pärjätä digitalisoitumisen pirstomassa viestimylläkässä on kertoa parempia tarinoita kuin muut. Jos ei tähän pysty, viesti hukkuu netin kohinaan, olipa sen sisällön tuottajana, miten vaikutusvaltainen mediatalo tahansa.

Tarinoitahan toki arvostetaan valtavasti. Niitä haluavat kertoa kaikki. ”Ihosi tarina”, mainostaa voidemerkki tuotettaan.  Lihanjalostaja haluaa puolestaan kertoa ”suomalaisen broilerin tarinan” ja kolamerkki “jääkarhujensa kiehtovan tarinan”. HS:n haastattelussa Harvardin yliopistossa työskentelevät tutkija Jed Willard kehottaa suomalaisia kertomaan yhdessä oman tarinansa.

Vuoden 2017 satavuotisjuhla tarjoaa oivan tilaisuuden pyytää kaikkien suomalaisten panosta ja näkemystä suomalaisuuden tarinasta, juuri siitä teidän omastanne. Jos te ette kerro tarinaanne itse, joku muu kertoo sen puolestanne”, hän sanoo.

Syitä tarinan arvostamiseen onkin. Tutkijoiden mukaan ihmisen muisti toimii pitkälti tarinoiden muodossa, ja hän jäsentää maailmaansa ja oppimaansa tarinan avulla. Tarina tekee asiat ymmärrettäviksi ja muistettaviksi. Tarinat toimivat myös oppaina yhteisön moraalisääntöihin.

Kaikki tarinan kerronnan tavat eivät kuitenkaan säily sellaisenaan. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tv-reportaasit ovat katoamassa ja tilalle tulemassa somepöhinää tuottavia suoria studiolähetyksiä. Tämä osa journalistista tarinankerrontaa siirtyneekin yhä vahvemmin verkkoon monimediaalisten juttujen muodossa.

stoori2.pngMillainen sitten on koukuttava tarina?

Kuten monet toimittajat, kirjailijat, käsikirjoittajat, mainosnikkarit ja jopa puheidenkirjoittajat ovat todenneet tehokkaimmillaan tarina on, kun se esittää alussa väitteen, ongelman tai arvoituksen, joka pakottaa käyttäjän ottamaan selvää asiasta. Miten tähän on jouduttu, mitä seuraavaksi tapahtuu? Kokijan on myös pystyttävä samastumaan päähenkilöön tai ainakin oltava kiinnostunut hänen kohtalostaan. Ikiaikaisia myyttisiä tarinoita ovat sankari- ja selviytymistarinat, joita on kerrottu todennäköisesti kaikissa kulttuureissa puhetaidon kehittymisestä lähtien.

Ihminen siis kiinnostaa, hänen onnistumisensa ja epäonnistumisensa. Hänen tarinansa.

Jotain digitaalisella aikakaudella kuitenkin on muuttunut, sillä nyt ihmisiä tuntuvat kiinnostavan yhä pienemmät asiat. Sosiaalisesta mediaa ahkerasti käyttävä, vuorovaikutteinen ja kuplautunut digi-ihminen haluaa kuulla lähinnä oman heimoaan koskevia asioita ja tarinoita. Näin kaikkien aikojen globaaleimman yksilö palaa jännittävällä tavalla takaisin mistään mitään tietämättömän luolamiehen ja –naisen tarpeisiin.Vauva.fi ja Hommaforum etunenässä.   Tarina on siis saatava entistäkin lähemmäksi ihmistä, ja jos päähenkilö on käyttäjä itse, aina parempi.

Digiajan ihminen ei enää ainoastaan lue, katsele ja kuuntele juttua, vaan hän myös kommunikoi sillä oman yhteisönsä kanssa. Tämä selittänee osaltaan henkilökohtaisen sisällön suuren suosion.

stoori3.png

Voittaja saattaakin olla se, joka tarinassaan yhdistää suuren ja merkittävän sisällön ihmiselle henkilökohtaiseen.

Lisäksi on pystyttävä aiempaa paremmin palastelemaan ja jaksottamaan asioita. Suuren tarinan varrella on pystyttävä antamaan pieniä hyviä hetkiä ja palkintoja, joita seuraa lopussa suuri täyttymys.

Sellaisia juttuja jaetaan. Aina. Itse olen kiinnostunut erityisesti tarinan niistä osista jotka eroavat perinteisen printtilehden kerronnasta.

Niistä enemmän seuraavissa blogauksissa.

”Kerro minulle, ja unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin minä ymmärrän.”

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s