Netflix hallitsee natiivimainonnan – neljä esimerkkiä, jotka saattavat muuttaa mielesi koko ilmiöstä

Digitaalisesta tarinankerronnasta on nykyisin mahdotonta puhua mainitsematta natiivimainontaa. Suomessa vielä pientä roolia näyttelevä, mutta täälläkin kasvava mainonnan muoto tarkoittaa maksettua sisältöä, joka jäljittelee median muuta aineistoa. Näin mainos ei perinteisellä tavalla pomppaa esiin ja häiritse käyttökokemusta.

Kyllä! Kuulostaa vaaralliselta. Myöhemmin esittelemiini esimerkkeihin tutustumalla mieli saattaa kuitenkin muuttua.

Tai sitten ei.

Palataan kuitenkin vielä siihen mitä natiivimainonta on. Suomessa alan merkittävin asiantuntijataho lienee digimarkkinoinnin kattojärjestö IAB Finland, (The Interactive Advertising Bureau), johon kuuluvat kaikki Suomen merkittävimmät mediat ja jonka julkilausuttuna tavoitteena on digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan merkityksen kasvattaminen.

IAB Finland jakaa natiivimainonnan seuraaviin sisältötyyppeihin:

  1. Tietoa tarjoavat sisällöt, kuten infografiikat, tutkimukset, asiantuntija-artikkelit ja -blogit ja asiantuntija vastaa –keskustelut
  2. Käytännön toimintaan ohjeistavat sisällöt, kuten tee itse -ohjeet, vinkit, oppaat  ja reseptit
  3. Käyttäjiä aktivoivat, sosiaaliseen mediaan tukeutuvat sisällöt, kuten kilpailut, testikoneet, haasteet, keskustelut, kommentit, hashtagit ja meemit
  4. Inspiraatiota tarjoavat sisällöt, kuten inspiraatio- ja ideakuvat, -kuvasarjat, -videot, mietelauseet, tunnelma- ja tyyliblogit
  5. Viihteelliset sisällöt, kuten pelit, testit, sarjakuvat, huumorikuvat ja -videot ja viihdeartikkelit

Suomalaisia esimerkkejä löytyy täältä.

IAB:n sinänsä ansiokas lista kattaa siis melko kasan uusia elementtejä. Siitä kuitenkin puuttuu yksi mielestäni kiinnostavimmista natiivimainonnan muodoista, nimittäin pitkä feature-juttu. Siinä kun BuzzFeedin – joka ei käytä bannerimainontaa lainkaan – tekemä natiivimainonta perustuu vahvoihin listoihin, testeihin ja videoihin, ovat myös perinteiset laatumediat, kuten The New York Times, Forbes ja The Atlantic, perustaneet omat sisältömarkkinoinnin yksikkönsä ja tuottaneet journalistisesti tasokkaita pitkiä juttuja, joiden maksajana on ollut joku kaupallinen taho.

Kuulostaa yhä vaaralliselta? Ehkä mieli kohta muuttuu. Ehkä ei.

 4 Netflixin natiivimainosta, jotka saattavat muuttaa mielesi (klikkaa otsikkoa)

cocainenomics

cocaNatiivimainonnassa kunnostautuneen tilausvideopalvelu Netfilixin Wall Street Journaliin maksama Cocainenomics edustaa myös natiivimainontaa parhaimmillaan. Laajan ja huumeiden salakuljetuksesta kattavasti eri kerrontakeinojen (featurejuttu, videoita, arkistokuvia, grafiikkaa, audiota) avulla kertova juttusarja liittyy Netflixin Narcos-sarjan puffaamiseen.

The Ascent: Political Destiny And The Makings of a First Couple

houseToinen Netflixin maksama juttukokonaisuus, jonka tarkoitus on herättää mielenkiintoa House of Cards –sarjaa kohtaan. Itse juttu käsittelee Yhdysvaltain presidenttejä ja heidän puolisojaan. Yksi oivallus näyttämää  kohtaus sarjasta ja esitellä graafisesti, kumpi aviopareista puhuu ja mitä se parisuhteessa tarkoittaa.

Women Inmates: Why the Male Model Doesn’t Work

vanki.pngThe New York Timesin ja Netflixin yhteistyössä syntynyt digikokonaisuus naisvangeista mainostaa samalla Orange is the New Black –sarjaa.

 Television Got Better

tv.pngJa vielä yksi hieno digitaalinen kokonaisuus, mainostajana Netflix. Tällä kertaa mediana Wired.

Parhaimmillaan natiivimainonta voi siis tuottaa laadukasta journalistista sisältöä ja tulevaisuudessa brändiyhteistyön monipuolistuminen johtanee jopa tuettuihin tutkivan journalismin juttuihin.

Näiden vastapainoksi on toki aivan loputtomasti surkeaa natiivimainontaa. Tämän infograffan lukee toki luvatussa minuutissa, mutta mistä se kertoo?

Ja herättääkö se tunteen? Vielä ankeammissa tapauksissa natiivimainonta ei erotu journalistisesta sisällöstä lainkaan ja muistuttaa lähinnä kökköä tekstimainontaa.

Siinä ei voita mainostaja, media eikä lukija.

Ja se vasta on vaarallista.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s